Miks kaikki asiat menee aina ihan päin persettä. Syömisten osalta tänää on menny hyvin, oon syöny tähän mennessä 200 kaloria. Mutta sitte muuten... ei helvetti! En pysty enää nykyää keskittyyn yhtää mihinkään. Töissä on tuskaa kun ei pysy ajatukset koossa ja kaikki jää kesken. Ratsastuksessakaan ei oo samanlaista mielenkiintoo enää ku ei yksinkertasesti vaa pysty keskittyy mihinkää. Tänäänki ajatukset harhaili ihan muualla koko tunnin ja se johtu vaan siitä että olin unohtanu sykemittarin kotii. Ahisti iha hitosti se, etten tiedä nyt sitä tarkkaa kalorinkulutusta. Tuntuu jotenki et koko elämä hajoo käsii ku ei enää keskittymiskykyä oo yhtää. Helvetin ADD.
Monesti mä mietin millast mun elämä olis, jos olisin psyykkisesti terve eikä mul olis ADDtä, mikä nyt tällä hetkellä rajottaa mun elämää eniten, bulimian lisäks tietty. Olisin ollu varmaan suositumpi ja parempi koulussa ilman keskittymishäiriöö. Yläasteella olin aina vaan se vähä-älynen, koska en pystyny keskittyyn ja olin niin flegmaattinen ja omissa ajatuksissani.. Nyt ku mulla ei varsinaista luokkaa ja luokkakavereita siis enää oo, niin emmä tiedä mistä mä niitä kavereita oikei enää kalastelen. Kai mun pitää sit vaa tyytyy olee yksin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti