45.

Ahistaa, on kauheen levoton ja vihanen olla koko ajan. Tekis oikeesti mieli lyödä jotain. Mä vaan nykyään huudan ja raivoon joka saatanan päivä.. En tiiä mikä vittu mua vaivaa. Ei mul oo enää yhtää kontrollia itteni kanssa. Vanhemmat huutaa ja syyttää mua joka asiasta. Kohta on inssi ja oon jo valmiiks menossa sinne sillä asenteella, että mitä vitun väliä enää millään kun en pääse kumminkaan läpi. Oon aina epäonnistunu kaikessa mitä oon tehny nii mitä muutakaan voin enää olettaa itteltäni. Oon syöny tänää ihan liikaa. Taas koko päivä meni pilalle yhestä suklaakonvehdista. Aattelin, että mitä väliä millään enää ku kummiski pilasin jo kaiken. Oon ollu oksentamatta, koska kyllä mä oikeesti haluun parantua. Se ajatus vaan tuntuu niin kaukaiselta, että mä edes alkaisin parantua joskus. Mutta kiitos Annan, joinain päivinä jo tuntuu että kyllä se valo sieltä tunnelin päästä vielä joskus pilkottaa!